perjantai 10. tammikuuta 2014

Tomakomai Experimental Forrest

Vaihtarikaverini osallistui biologian kurssille ja hänen kurssiopettajansa järjesti lyhyen päivämatkan Sapporon lähistölle Hokudain tutkimusmetsiä katsomaan sekä muutenkin näkemään vähä ympäröiviä maisemia bussiajelun aikana. Lisäksi kaverini sai ottaa 15 ystävää mukaansa. Niin meitä sitten lähti pieni ryhmä liikkeelle yliopistolta pikkubussilla lauantaina 28.10 aamulla puoli kymmenen maissa.


Kuva 1. Lake Shikotsu ja Fuppushi-vuori
 Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli taukopaikka Shikotsu-järven rannalla. Siinä pysähdyttiin kuvailemaan järvimaisemaa ja ympäröiviä vuoria.

Kuva 2. Eniwa-vuori
Oppaanamme toiminut opettaja sanoi järven takana olevan tulivuoren olevan aktiivinen. Toisen vuoren aktiivisuudesta en kuullut hänen mainitsevan, mutta varmaan sekin on aktiivinen höyryjen/kaasujen perusteella. Vuorien nimet jälkikäteen bongailin ja päättelin Google Mapsista.

Kuva 3. Lake Shikotsu -rantatie
 Järvenrantaa kiersi tie ja maisemat olivat ihan hyvät, kun ajeltiin menemään.

Kuva 4. Lake Shikotsu ja Fuppushi-vuori rantatieltä katsottuna
 Vaikka kuvasta neljä voisi luulla sään olleen epävakainen, niin yllättävää kyllä, emme kertaakaan varsinaisesti vesisateesta joutunut kärsimään, vaikka pilvistä olikin. Ennen Tomakomain tutkimuskeskukseen menemistä vierailimme yhdellä yliopiston metsäpalstalla ja siellä oppaamme selvitti, kuinka myrsky oli tuhonnut muun muassa kyseisen metsäpalstan puolen kymmentä vuotta aiemmin.

Kuva 5. Metsätie matkalla Tomakomain tutkimuskeskukselle
 Tämän jälkeen ajeltiin aika pitkän matkaa suhteellisen pientä metsäautotietä. Yhdessä vaiheessa pysähdyimme suoralle tien pätkälle kuvailemaan ruskamaisemaa. 

Kuva 6. Turistit kuvailemassa metsämaisemia
Kuva 7. Tomakomain tutkimuskeskuksen metsämuseo
Tutkimuskeskuksessa oli useat eri puulajit edustettuna mallirunkojen osalta sekä lautoina. Eläimiäkin oli täytettynä aika paljon. Oma suosikkini oli kuvassa näkyvä karhu.


Kuva 8.  Nalle
Tutkimuskeskuksen jälkeen menimme bussilla Tomakomaihin katsomaan kuinka paikalliset pyydystivät kaloja mielenkiintoisella laitteistolla. Siinä joessa pyöri siipiratas, jossa oli metallikoreja, joilla kalat nostettiin laiturille. Tämän jälkeen ne ohjattiin kolilla kahteen eri luukkuun.


Kuva 9. Kalojen lajittelua

Siellä olisi ollut myös jonkinlainen akvaario, mutta sinne oli hintava sisäänpääsymaksu, eikä meillä varsinaisesti aikaa ollut, niin emme siellä vierailleet. Pihalla olleessa lammessakin oli aivan tarpeeksi mielenkiintoista kuvattavaa.
Kuva 10. Fisuja
Fisujen kuvaamisen jälkeen palasimme bussilla Sapporoon yliopistolle. 

Pesäpallo, mölkkyä ja jazzia

Syksy tuli ja meni. Joulu tuli ja Suomessa kävin. Uuden vuoden jälkeen palattiin tänne Japaniin. Jatkaisi tästä uutta vuotta vanhoilla tarinoilla.


Syyskuun lopun mölkyn peluukerralta tuttujen Hokkaidon pesäpallo- ja mölkkyseuran väen kanssa kävimme pelaamassa Maruyamakoen-nimisen puistoalueen baseball-kentällä 19.10. Kentälle väki kokoontui heti aamupäivästä klo 9 jälkeen. Väkeä oli niin vähän lopulta, että pelaaminen toteutettiin lyöjiä kierättämällä, että kukin vuorollaan sai mennä lyömään. Oli jännä huomata, kuinka paljon eroa japanilaisten lyöntien välillä oli, riippuen siittä, onko baseball-taustaa vaiko ei.

Kuva 1. Ryhmäkuva pelaajajoukostamme
Pesäpallon pelaaminen toteutettiin kahdessa osassa. Puolessa välissä vähän levähdettiin mölkkyä pelaamalla.  Ehdimme pelata  mölkkyä kolme sarjaa joka pisteellä. Tälläkin kertaa pelattiin joukkoepelinä. Joukkueeni saldoksi taisi jäädä neutraali 2 voittoa ja 1 tappio.



Kuva 2. Kolme peliä rinnakkain menossa
Vaikka pesäpallon peluussa suuria eroja olikin pelaajien välillä, niin sen sijaan kaikkien pisteiden mölkkyottelut olivat aika tasaisia. 
Kuva 3. Heitto
Vaikka itselläni on tavallinen digikamera käytössä niin kyllä tuonkin sarjakuvauksella joskus onnistuu taltioimaan tilannekuvia. Pahoittelut siittä, ettei pesäpallon peluusta tullut yhtään kuvaa otettua, mutta se oli sen verta kiireisempää kuin tuo mölkyn pelailut, ettei ehtinyt kuvaileen pesäpallon aikana.

Päivän pelit saatiin pakettiin jo klo 13 aikoihin, kun oltiin jo ajoissa aloitettukin. Tämän jälkeen kävin asuntolalla pyörähtään peseytymässä ja varustuksen vaihtaan, jonka jälkeen suuntasin muiden kanssa viettämään aikaa Suomi-seuran toimistolle Nakajimakoenin metroaseman läheisyydessä.

Kuva 4. Bang! Samurai Sword
Kun kuulumiset saatiin vaihdettua ja pikkupurtavat syötyä, aloimme pelata The Great Dalmuti- ja Bang! Samurai Sword -nimisiä korttipelejä, joita kaveri oli ottanut matkaan. En ollut kumpaakaan aiemmin koskaan pelannut, mutta olivat erittäin hauskoja molemmat ja kivaa ajan vietettä porukalla. Päivän kääntyessä illaksi saapui paikalle suomen kielen opiskeluryhmän oppilaat paikalle ja minä sekä pari muuta suomalaista jäimme vieraiksi oppitunnille. 

Oppitunnin jälkeen lähdin vielä sensein ja muiden suomalaisten kanssa käymään jazz-baari Coossa ( http://www.sapporo-coo.com/) kuuntelemassa Pekka Pylkkänen Tube factory featuring Roy Assaf -kokoonpanoa. Vain kerran aiemmin olen jazz-keikalla käynyt, niin oli mielenkiintoinen kokemus jo lähtökohtaisesti. Vielä erikoisemman ja henkilökohtaisemman tilanteesta lähes yksityiskeikkamainen ympäristö. Baari oli pieni paikka ja keikkaa oli vain katsomassa noin kymmenkunta henkilöä.

Kello ei ollut kuin yhdentoista maissa, kun baarista lähdimme, mutta olin kyllä aivan rättiväsynyt pitkän päivän jäljiltä ja suosiolla suuntasin asuntolalle nukkumaan.